Viikonloput eivät oikein mene tällä hetkellä ruokailusuunnitelmani mukaisesti. Tietäähän sen, kolme 9-12-vuotiasta lasta, jotka haluavat herkutella lauantaina katsoessaan elokuvaa. Mies, joka on ollut viikon töissä ja haluaa rentoutua hyvän ruuankin parissa.

Ja äiti, joka välttelee kaikin voimin kirjoittamista ja keksii sijaistoimintoja. Näissä sijaistoiminnoissa on ihme ylipäätään, kun jääkaapin ovi ei lähde sijoiltaan.
Minulla on mies, joka katsoo hyväntahtoisesti sivuun, kun työnnän hampaani valkoiseen ihanmihintahansa hiilaripitoiseen ja samalla perustelen hätäisellä äänellä, kuinka tämä on osa ravitsemussuunnitelmaani. Suklaa- osa ravitsemussuunnitelmaa. Perunalastut? Arvasit oikein, ne ovat osa ravitsemussuunnitelmaani myös.
Väitän, että miehelläni on enemmän itsekuria kuin minulla. Hän katselee asketismiani kaiket arkipäivät, kuuntelee nalkutustani omasta, löyhemmästä ruokavaliostaan eikä sittenkään sano mitään, kun ravitsemussuunnitelmani äkisti muuttuu. Tämä tapahtuu yleensä jossain perjantai-illan ja lauantaiaamupäivän välisellä ei-kenenkään-maalla.  Tiedättehän: torstaina on zumbattu ja sunnuntaina jälleen pumpataan.

Ei-kenenkään-maalla ei kuitenkaan ole huolta huomisesta. Siellä on olemassa kaikki maailman perustelut kahdeksalle suklaapatukalle, joiden kohderyhmä on alle kouluikäiset lapset. Sellaiset pääsiäismunan makuiset. (Kyllä, söin kahdeksan.)
Onneksi mielenhäiriö iskee vain joinakin viikonloppuina. Mutta sellaisina viikonloppuina ero normaalin minän ja mielenhäiriöminän välillä on leveä kuin kaistale maata Suomen ja Venäjän rajalla- ja jos sinne erehtyy astumaan, ammutaan välittömästi.

Perustelen kyllä näitä valintojani mielelläni, heti kun satun muistamaan mitä ihmettä ajattelen silloin. Ei kai ihminen ajattele oikein mitään, kun eksyy metsään kaikilta karttajärjestelmien tuntemilta teiltä. Varmaa on, että yleisin selitykseni on seuraavanlainen: MINUN PITÄÄ OPETELLA SYÖMÄÄN NIIN, ETTÄ JOSKUS VOI VÄHÄN LÖYSÄTÄKIN.
Tämähän on vallan upea syy. Joskus tulee kuitenkin juhlia, enkä voi aina olla sokeri-ja rasvanatsina elämäni joka tilanteessa. Joskus pitää voida herkutella ilman tunnonvaivoja.
Vielä upeampi syy se olisi, jos se ei olisi törkeä valhe ja huono tekosyy. Tosiasiahan on, että minä osaan syödä löysäillen. Minä osaan sen niin hyvin, että minulla oli projektin aloittaessani 12+ ylimääräistä kiloa. Nyt minä lähden zumbaan ja pysyn tunnistetuilla teillä ainakin ensi lauantaihin asti. Jos näet minut hoipertelemassa kaupassa kädet täynnä kindereitä, koputa kiitos olalleni ja kehota minua palaamaan tielle. Lupaan olla kiitollinen, kun arki koittaa.
Viimeistään.

1. 6 kommenttia

2. • Heidi says:

     Vastaa

     229 days ago

     Koko viikonlopun oli mieli maassa, koska tiesin etten pääse sunnuntaina Zumbaamaan.
     Ja apua nyt kuulin että ensi viikon kaikki jumppahetket ovat vaarassa. Nyt on kait se hetki kun voimat punnitaan, eikä niitä ole paljon. Silti pitäisi jaksaa koko viikko. Ehkä saan jumpattua kotona, ehkä en…

     • Olivia says:

       Vastaa

       62 days ago

       Depends more on your club mentality and liootcan, like, in the city you would have an indoor area and need to focus on working week fitness but maybe not so much of weekend attendance, so try a name that combines the Ladder Climber mentality with the weekend lack of business and probably no reason to even open.So, if your liootcan is in a populus business area and your clientelle are cashed up, age below 45, predominately single, then go for something like Broken Limits or maybe No Limits If your liootcan produces a clientelle of a more cautious nature then maybe something like Crash or Burn , of course the reference to Crash is -do nothing, and the reference to Burn is Exercise.Hope you get many more ideas. (Rod from OZ)

     • Zhee says:

       Vastaa

       61 days ago

       Wow!! $90 a month for Coke!? Regular Coke? If you are trying to lose whgiet, I promise it will fall off just by replacing water with the Coke. I’m no fitness coach or health nut by a long shot but I do know that would help. But that wasn’t your question. If I had to give up coffee to buy a Zumba DVD, it would never happen. So here’s my motivation . I HAVE to have something to look at. And OH how I will miss having Oprah this year. She used to get me through part of it. At the gym I only do an hour’s worth of cardio machines. I have a Tivo at home. I record shows, transfer them to my computer, convert them to iPad format (can also be formatted for other players) sync to my device, and then I have something to look at while doing my cardio. Believe me this IS a lot of trouble. If I do not have anything to watch then I am NOT motivated to go to the gym. Music is not enough. I’ll tell you how critical this is. One day I got to the gym and I hadn’t synced Oprah. I went back home

   • satu says:

     Vastaa

     229 days ago

     Heippa Heidi,
     tiedän kyllä tunteen. Harmittaahan se, jos on päästänyt itsensä rakastumaan lajiin ja joutuu olemaan pois. Olen kuitenkin ajatellut, että ihanaa on myös joskus elää jonkun ihanan odotuksessa. Voisikonhan tämä ajatus hiukan lohduttaa sinua, jos et nyt ensi viikon aikana pääse? Että tulee seuraavia viikkoja ja ihania zumbakertoja vielä, ja sitten niitä omia hetkiä muistaa arvostaa todella paljon.
     En tiedä, miksi et pääse ensi viikolla zumbaamaan, mutta toivon sinulle paljon iloa, valoa ja virtaa viikkoosi, ja sitä seuraavalla viikolla oletkin ihan tulessa, kun pääset taas mukaan.
     Lämpimästi Satu

     • Raja says:

       Vastaa

       62 days ago

       Hi Kristina. I would be very interested in a blog post from you. Please have a look at my blog and any ideas you have for liercats that would fit in, email to cs.callery at gmail.com and we can discuss!BestClare

   • Diego says:

     Vastaa

     62 days ago

     Yeah, after I wrote this I shifted my anger away from the ftsenis industry. The fact is I don’t know from day to day, week to week when or if my husband will be home at night (other than Sundays and Mondays, which doesn’t get me all that far.) So, dvds it is for now. But I think when the babies are older, can walk, join in on a few things, and stay up a little later, the world should open up to me a bit. I hope. I like the daycare/ gym combo concept. That’s the way to go.