Zumba Fitness tehokasta liikuntaa joka virkistää kehoa ja mieltä!

Kaikki mulle ihan heti nyt!

Blogista saamani palaute on ollut aivan uskomatonta. En osaa kiittää siitä tarpeeksi. Nyt, kun blogiin on avattu kommentointimahdollisuus, olisi ihanaa kuulla ajatuksianne myös täällä, vaikkei mikään tietysti lämmitä niin paljon kuin ääneen sanottu ja silmiin katsottu.

Elän tänään torstaina hektistä aikaa. Kotonani remontoidaan, mutta yllättäen lihakset eivät kipeydykään niin kuin aikaisemmin rasituksessa.

Tämän viikon oivallus on ollut oivallus levon tärkeydestä. Kun oikein innostuu jostakin, ei tahdo osata pysähtyä. Remointoin: tapetit on saatava pois heti, maalikauppaan päästävä mieluiten eilen ja uudet kalusteet asennettava jo tänään. Urheilen: joka päivä on päästävä lenkille, jos ei zumbaan ja jos pääsen zumbaan, niin miksi en voisi samantien lähteä myös lenkille? Kirjoitan: nipun valmiiksi tänään. 60 sivua tekstiä pitäisi olla jo valmiina, mikä sinussa on vikana, olet jo 35-vuotias. Ja niin edelleen.
En näemmä oikein nauti odottamisesta. Jos en ole bikinikunnossa vielä(kään), sen on tapahduttava heti. Siitä huolimatta, että en suostu astumaan lentokoneeseen ja seuraavat uimapukukelit Suomessa siintävät varsin ison lumikasan takana. Seuraavaan syntymäpäivääni, johon olen asettanut lopullisen tavoitteeni, on vielä ihan vähän aikaa. (Huhtikuu, kuukausista julmin- minulle rakkain kaikessa terävyydessään. Odotan ja kaipaan sinua.) Huhtikuussa aion ostaa pikkuisen zumbatopin ja käyttää sitä tunneilla. Jos joku tulee sokeaksi, olenpahan ainakin varoittanut. Ostan myös zumbahameen. Mutta tämä tapahtuu vasta, kun olen höyrynnyt läpi talven lumisokeana. Onneksi viikoissani on aimo annos etelän kiihkeyttä, ainakin joka tiistai, torstai ja sunnuntai.

Tai ehkäpä en olekaan lumisokea, enää. Lumisokeus on tila, jossa silmään heijastuva valo voi aiheuttaa väliaikaisen näkökyvyttömyyden. Minusta ainakin tuntuu, että joka viikko oman kehon tuntemus lisääntyy. Joka viikko kokemus, ei, riemu olemassaolosta kasvaa. Ehkäpä opin myös odottamaan. Käymään nukkumaan, kun sen aika on. Nauttimaan elämän hauraudesta. Tietoisuus kasvaa. Ehkäpä en enää pelkää mitään, ajan loppumista tai sitä etten pysty aina kaikkeen. Opin sivelemään maalia seiniin Karate Kid-metodilla. Eikä se ole ehkä. Ei ole muuta aikaa kuin nyt. Kaikki muu on inhimillisen tietoisuuden luomaa harhaa aikamatkailusta, muistelua tai suunnittelua.  Nyt minä jo osaan.
Ei ole muuta aikaa kuin nyt. Silti voi suunnitella ja muistella, jos niistä nauttii. Minä maalaan olohuoneeseeni turkoosin seinän ja tanssin huoneen kirkkaudessa silloin kun te muut ette näe. Ehkä jonain päivänä minä varaan lentolipun ja matkustan sinne, missä salsaa tanssitaan kaduilla. Minä osaan jo odottaa sitä, mitä voisi tapahtua.





Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*