Zumba Fitness tehokasta liikuntaa joka virkistää kehoa ja mieltä!

Transformers

Lapseni ovat hurahtaneet Transformers-autoihin. Tiedättehän ne  jo 80-luvulta tutut autot, jotka muuntuvat halutessaan roboteiksi? Näistä on nyt tehty muutama elokuvakin taas.

Jokaisella lapsella on kotona yksi iso Transformer. Henkilö, joka robotintarkan työn ja kuljetuspalveluiden lisäksi kykenee muuntautumaan myös moninaisiin töihin;  siivouskoneeksi, kasvatusasiantuntijaksi ja henkilökohtaisten asetustensa mukaiseksi työntekijäksi. (Ja iltaisin hehkeäksi latinokaunottareksi.)Jokaisella on/ on ollut äiti.

Jos lantioni liikkuu jäykästi jollakin tunnilla lohduttaudun jatkossa tällä: oikeasti olen Transformer. Jos on oikeasti salaa rekan nuppi ja pystynyt muuntautumaan olennoksi, joka pystyy hahmottamaan itsestään jotenkuten oikein liikkuvat kädet ja jalat, pitää olla tyytyväinen vaikka ei aina kovin letkeä olisikaan.

Alan olla sen ikäinen kuin vanhempani silloin, kun ensimmäisen kerran hahmotin vanhempani jonkin ikäisiksi. He olivat tietenkin mielestäni ikivanhoja.  Eilen juttelin juhlissa itseäni vanhemman herrasmiehen kanssa treeniohjelmastani ja elämänmuutoksestani. Hän sanoi kaksi asiaa:  Helppohan se on tässä minun iässäni tehdä elämänmuutos. Ja että tämä on kyllä kohdallani tapahtunut ihan viimeisellä mahdollisella hetkellä. Hänen mielestään elämänmuutoksen tekeminen yli nelikymppisenä olisi täysin mahdotonta, tai ainakin niin vaikeaa että suurin osa ihmisistä luovuttaisi.

Eilinen herrasmies oli täysin väärässä. Olen nähnyt tunneilla hitaan muutoksen. Kun kyyryasentoon vuosikausien aikana hitsautunut äiti-ihminen avautuu ja nousee vähitellen kantamaan vartaloaan ylpeästi ja kauniisti ja saa itsevarmuutta, kyseessä on ehkä elokuvamainen ihme. Se ei missään nimessä ole mahdoton, vaikea tai edes harvinainen. Itse asiassa se tapahtuu jokaiselle, joka jaksaa käydä tunneilla vähän aikaa. Liikunnan aloittaminen saa aikaan ihmeitä, ja mikä parasta: tämän ihmeen päiväys ei vanhene. Hyvällä ololla ei ole parasta ennen- päiväystä.  Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Joka kerta kun tunneille tulee joku uusi, minä olen iloinen. Toivon, että hän saa kokea saman hyvään kuntoon tulemisen ihmeen kuin olen itse saanut. Toivon, että tämäkin ihminen hurahtaa kanssani. Toivon, että hän astuu ulos autostaan ja levittää raajansa kohti maailmaa.





  1. 4 kommenttia

    • paula sanoo:

      Olen tämän herrasmiehen kanssa täyvin eri mieltä ;) Olen 56v. ja tunnen eläväni täysillä kun olen päässyt zumban saloihin kiinni….<3 Kiitos ihanan Kristan ja zumba-ystävieni Raholassa <3

      • satu sanoo:

        Paula, juuri näin. Väärässähän hän olikin, eikä syyllistynyt pelkästään ikärasismiin vaan myös itsensä vähättelyyn, kun ajatteli, ettei enää tietyn iän jälkeen voisi. Ihan surullista, että en saanut vakuutettua hänelle, että neljänkympin jälkeen, viidenkympin jälkeen (tai ihan minkä tahansa numeron kohdalla) voi päättää alkaa elää täysipainoisemmin ja onnellisena. Minä olen nähnyt sellaisia menestystarinoita ja jakanut ihanien zumbaystävien iloja ja se on ihan huikeaa. Tämä hetki on paras hetki, aina! Kiitos ihanasta kommentista. <3

    • Minna sanoo:

      Olen sitä mieltä, ettei elämänmuutoksessa ole ollenkaan kysymys iästä. Jokainen voi vaan keksiä tekosyitä, kuten esim. ikä, paino, elämäntilanne jne. Kaikki lähtee korvienvälistä ja ne, jotka kipinän saavat, ovat ”mennyttä”..Aivan mahtavaa, että zumba on monessa tuntemassani ihmisessä saanut sen muutoksen aikaan. Se ilo, mitä zumba itselleni tarjoaa, on jotakin sellaista, mitä haluaisin monelle sitku ja mutku -elämää viettävälle tarjota. Kiitos erityisesti Kristalle, joka vetää joka tunnin täysillä ja elämänilolla!!!

      • satu sanoo:

        Minna, aivan. Aivan liian moni elää ”kyllähän mä muuten, mutta kun…” -tyyppistä elämää. Kuitenkin joka ikinen aamu on mahdollista valita elää onnellisena. Elää nyt. Juuri tämän Krista on minulle (ja monelle muulle) opettanut. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*